THL: Peliongelmat lisääntyneet, palaajien määrä pienentynyt – mistä tämä johtuu?

Peliongelmat Suomessa ovat lisääntyneet, paljastaa THL:n tuore väestötutkimus.

Peliongelmat Suomessa ovat lisääntyneet, vaikka pelaajien määrä on pienentynyt. Mistä oikein on kyse tässä muuttuvassa trendissä?

Suomessa ollaan siirtymässä vuonna 2026 nykyisestä Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmästä lisenssijärjestelmään digitaalisen pelaamisen osalta.

Matkaa tuohon hetkeen on kuitenkin vielä lähes kaksi vuotta, joten nykyisen – muun muassa itsensä Petteri Orpon toteaman epäonnistuneen rahapelijärjestelmän – armoilla ollaan vielä pidemmän aikaa.

Tällä hetkellä erillinen työryhmä tutkii sitä, millainen rahapelijärjestelmä Suomeen tulisi rakentaa. Osana tutkimustyötä on vertailu muihin maihin, jotka ovat tehneet niin ikään saman muutoksen.

Tuorein esimerkki tällaisista maista on Ruotsi, jossa monopoli korvattiin lisenssijärjestelmällä vuonna 2019. Länsinaapurissa yksinoikeusjärjestelmän vaihtuminen lisenssijärjestelmään on vaikuttanut positiivisesti juuri niihin asioihin, joihin sillä on nimenomaan tähdätty.

Ennen kaikkea kanavointiasteessa on koettu merkittävä muutos. Toisin sanoen, Ruotsissa pelaaminen tapahtuu nykyisin huomattavasti useammin lisenssijärjestelmään kuuluvilla nettikasinoilla ja vedonlyöntisivustoilla kuin viisi vuotta sitten.

Uusi rahapelijärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden tarttua Suomea riivaavaan valtavaan peliongelmaan ja peliongelmaisten määrään kiinni täysin uudella tavalla.

THL julkaisi juuri ennakkotietoja suomalaisten rahapelaamiseen liittyvästä väestötutkimuksesta, vuoden 2023 osalta, osana rahapelijärjestelmän uudistukseen liittyvää lainvalmistelua varten.

Kerätyt tutkimustulokset ovat isoilta osin negatiivista luettavaa:

  • Kohtalaisen riskin pelaaminen ja ongelmapelaaminen

    Vuonna 2019 kohtalaisen riskin pelaajia oli THL:n mukaan Suomessa kolme prosenttia. Vuoden 2023 vastaavassa tutkimuksessa vastaava luku oli 4,2 prosenttia.

  • Alhaisen riskin pelaaminen

    Alhaisen riskin pelaajia oli vuoden 2019 väestötutkimuksessa 6,7 prosenttia. Vuonna 2023 alhaisen riskin pelaajia oli yhdeksän prosenttia.

  • Valtaosa pelaamisesta tapahtuu Veikkauksen pelien parissa

    Vuoden 2023 väestötutkimukseen vastanneista henkilöistä ainoastaan seitsemän prosenttia oli pelannut kalenterivuoden 2023 aikana vähintään yhtä Veikkauksen ulkopuolista nettirahapeliä.

  • Pelaajien määrä laskenut

    Vuonna 2019 suomalaisista 78 prosenttia kertoi pelanneensa rahapelejä viimeisten 12 kuukauden aikana. Vuonna 2023 tuo määrä oli 70 prosenttia, joten laskua tapahtui.

SISÄLLYSLUETTELO:

Millaisia toimia nyt tarvitaan?

Peliongelmat Suomessa ovat lisääntyneet, ja tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan oikeanlaiset keinot.

Vaikka Ruotsissa rahapelijärjestelmän uudistus on vaikuttanut positiivisesti ruotsalaisten pelikäyttäytymiseen, markkinoiden avaaminen on tuonut mukanaan kuitenkin yhden monia ihmisiä häiritsevän varjopuolen: kasino- ja vedonlyöntimainokset.

Kyse ei ole nyt mistään satunnaisten yksittäisten mainosten ärsyttävyydestä, vaan ennen kaikkea niiden kokonaismäärästä.

Suomella on lisenssijärjestelmään siirtymisen myötä mahdollisuus tarttua tähän asiaan aggressiivisemmin kiinni.

”Nyt tarvitaan entistä vahvempia toimia, joilla saadaan vakavuudeltaan erilaiset rahapeliongelmat vähenemään”, THL:n julkaisemia tuoreita tilastoja kommentoinut tutkija Tanja Grönroos toteaa.

”Hallitusohjelmaan kirjattu rahapelijärjestelmän uudistus yksinoikeusjärjestelmästä lisenssijärjestelmään siirtymiseksi on syytä valmistella huolella. Uudistus tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi rajoittaa rahapelien markkinointia ja asettaa pelaajille pakollisia kattavia kulutusrajoja.”

Mutta onko markkinoinnin hillitseminen ja pakollisten kulutusrajojen asettaminen se oikea tehokeino laittaa suomalaisten peliongelmat kuriin?

Niillä on varmasti positiivisia vaikutuksia. Ja Suomen siirtyessä lisenssijärjestelmään vuonna 2026 mallia kannattaa hakea markkinoinnin rauhoittamisen osalta Hollannista, jossa lisenssiä hakevan operoijan on osoitettava lainsäädäntöä vastaava mainos- ja markkinointisuunnitelma.

Toki tilastot Hollannista osoittavat samanaikaisesti, että tiukasta markkinointisääntelystä huolimatta pelaajien määrä ja pelimäärät maassa ovat kasvaneet.

Sen sijaan pakolliset kulutusrajat ovat hieman kyseenalainen asia.

Kyseessä olisi varmasti toimiva tapa, mutta jos valtio voi kontrolloida pelaajien kulutusta rahapelaamisessa, minkä kaiken muun kohdalla se voi toimia näin?

Ovatko konkreettiset mainokset todellisuudessa kuitenkaan se suurin ongelma?

Yhdistetäänkö peliongelmat liian helposti ja automaattisesti verkossa näkyviin rahapelimainoksiin?

Cambridgen sanakirja määrittelee sanan ”mainonta”, suomeksi käännettynä, seuraavanlaisesti:

”Yritys pyrkii saamaan ihmiset ostamaan tuotteitaan tai palveluitaan.”

Esimerkiksi verkossa näkyvät mainokset ovat konkreettisesti tätä eli yritysten pyrkimyksiä saada ihmiset ostamaan tuotteitaan tai palveluitaan.

Mutta, ovatko verkossa esiintyvät rahapelaamiseen liittyvät mainokset todella se suurin mainoksellinen vaikuttava tekijä Suomen rahapelitilastoissa, vai olisiko kyse sitten kuitenkin jostain muusta? Kenties mainonnasta, jota ei välttämättä miellä mainonnaksi?

Itse asiassa uskallan väittää, etteivät verkossa näkyvät ulkomaalaisten rahapelisivustojen mainokset ole ongelmista se suurin.

Väitteeni perustuu tähän: kun Suomi teki muutoksia rahapelilakiin vuoden alussa, valtaosa ulkomailla majaansa pitävistä rahapeliyhtiöistä reagoi jo etukäteen ennen kaikkea mainontaan liittyviin muutoksiin.

Miten?

Vetämällä mainoksensa ja maininnat brändeistään välittömästi pois suomalaisille kohdistetuilta verkkosivustoilta.

Toisin sanoen, he lähestyivät suomalaisia verkkosivustoja ja aidosti vaativat mainosten ja mainintojen poistamista.

Toki ulkomaisten rahapeliyhtiöiden mainoksiin saattaa törmätä edelleen verkossa, mutta se tapahtuu pääsääntöisesti ulkomaalaisilla verkkosivustoilla ja näillä sivustoilla olevat tarjoukset ja kampanjat on suunnattu muun maalaisille ihmisille.

Kun siis suomalaisille suunnattu kasino- ja vedonlyöntisivustojen mainonta on suorastaan romahtanut määrällisesti, ja siitä huolimatta peliongelmat ovat lisääntyneet, voisiko se ongelma olla jossain muualla?

Pelikoneita, pelikoneita ja lisää pelikoneita

Suomessa on otettu aivan viime vuosien aikana aiempaa ankarampi ote myös Veikkauksen harjoittaman mainonnan osalta.

Samaan aikaan myös kaupoista, kioskeista ja huoltoasemilta löytyvien pelikoneiden määrä on pudonnut.

Ja sitten taas toisaalta pelikoneita löytyy eri puolilta Suomea noin 9 000 kappaletta, mikä tarkoittaa aika montaa kivijalkakasinoa.

Tunnen itse peliongelmaisia suomalaisia, ja heidän kanssaan käymissäni keskusteluissa yksi asia on noussut ylitse muiden, kun aiheena ovat olleet peliongelmat: ne pelikoneet.

Toisin sanoen, jatkuva pelikoneiden näkyminen aiheuttaa heille eniten ongelmia. He eivät voi käydä ruokakaupassa, käydä tankkaamassa tai ostamassa korttelin kulmassa sijaitsevalta kioskilta karkkipussia näkemättä Veikkauksen pelikoneita.

Ja siellä, missä on Veikkauksen pelikoneita, on myös mahdollista vaikkapa lotota tai ylipäätään lyödä vetoa. Siellä on myös Veikkauksen logoja joka paikassa ja mainintoja voitetuista jättipoteista.

Verkossa olevien työkalujen ansiosta mainosten näkymisen voi estää, mutta Veikkauksen pelikoneilta, jotka näkyvät välittömästi kioskin oven avatessa tai kauppaan astellessa, ei valitettavasti voi välttyä.

Ja sitten on vielä tämä maininta, joka löytyy jo aiemmin mainitsemistani THL:n ennakkotiedoista Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimuksen osalta:

”Suosituimmat pelityypit ovat edelleen Veikkauksen tarjoamat pelit: lottopelit ja/tai Jokeri (52 %), arpapelit (40 %) ja raha-automaattipelit muualla kuin kasinolla (18 %).”